Menin syksyllä 2017 Käpälämäkeen tarkoituksena adoptoida seurallinen, vähän vanhempi kissa meidän kissavanhukselle kaveriksi. Sydämen sulatti kuitenkin Vinski, pieni pentukissa, joka arasti katseli pentusilmillään mökkinsä takaa. Niinpä hän vielä samana päivänä liittyi meidän perheeseen, vaikka olikin hyvin arka eikä kuljetuksesta naarmuitta selvitty. Vinski otti heti meidän kissavanhuksesta ”isähahmon” itselleen, ja sen kautta tottui myös hitaasti ja […]
Hain Tatun ja Patun Käpälämäestä vuonna 2015. Näin näistä veljeksistä kuvan Käpälämäen sivuilla ja tiesin siitä istumalta, etten voi olla hakematta heitä kotiin! Tatu ja Patu olivat arimmat ja säikyimmät kissat, joihin ikinä olin törmännyt. Ensimmäiset viikot he viettivät vessassa ja sängyn alla. Kotona piti kävellä ja jutella rauhallisesti, vältellä äkkiliikkeitä ja kovia ääniä, tai
Siro, lumenvalkoinen naaraskissa Kuura oli etsinyt Käpälämäessä uutta kotia jo lähes kahdeksan kuukautta – hän olikin löytöeläinkodin pitkäaikaisin asukki. Häkissään aristelevasta kissasta oli tullut kyselyjä, mutta kukaan ei ollut häntä vielä päätynyt adoptoimaan. Luin Seutu-Sanomista jutun jossa oli jossa oli Kuurasta kuva. Kuvassa hän kutsui minua hakemaan tai ainakin katsomaan häntä ❤ Se oli RAKKAUTTA
11.2.2016Tervehdys teille kaikille! Olen syntynyt ilmeisesti kesällä 2015 ja asustelin ensimmäiset kuukaudet Forssassa. Uutena vuotena minut löydettiin pakkasesta hortoilemasta kerrostalojen pihalta Siurilankadulta. Kiitos Sinulle hyväsydäminen, eläinrakas nainen, joka toimitit minut Käpälämäkeen Minkiöön Pirkon hoitoon. Eläinrakas Pirkko oppi tuntemaan minut oitis, hän tiesi heti, että olen seurallinen, rohkea, reipas kollipojan alku, joka luottaa vielä vieraisiinkin ihmisiin,
Käpälämäestä Käpälämäkeen: Iineksen tarina Vuonna 2016 Käpälämäessä oli avoimet ovet, jonne lähdin yksin mieheni jäädessä nukkumaan yötöiden jälkeen. Lähtiessäni oli tunne, “tästä reissusta ei hyvää seuraa”, positiivisessa mielessä tietenkin! Itseäni kiinnosti “Hiskin” kohtalo, olihan kissa loukutettu ennen kovia pakkasia pihaltamme. Sainkin kuulla Hiskin saaneen pitkän odotuksen jälkeen kodin Loimaalta. Sekös oli hyvä uutinen! Vanha rouva
Nasu on vanhempi herra (n. 12-vuotias), joka pääsi uuteen kotiin Forssaan kahden kissaneidin seuralaiseksi kesällä 2016. Tullessaan poika oli aika hoikassa kunnossa ja kilpirauhasen liikatoimintaa epäiltiin, mutta sitä ei onneksi löytynyt. Ruokaongelmia oli nappuloiden kanssa, mutta niistä päästiin onneksi eroon ja nykyään Nasu on saanut tarvittavan lisäkilon painoonsa. Sosiaalinen ja rauhallinen herra sopeutui alusta alkaen
Melko resuisessa kunnossa ja punkkien peittämänä Nurgle (ent. Katti) muutti Käpälämäestä uuteen kotiin Forssaan syksyllä 2015. Aluksi uusi arki suijui mukavasti ja kissasta kuoriutui komea poika, mutta pian kävi kuitenkin ilmi, että kodin vanhemmat kissat pelottivat liian paljon ja alettiinkin pohtia, että olisiko Nurglen parempi päästä sellaiseen kotiin, jossa se saisi olla ainoa kissa. Tällainen
Lokakuussa 2016 Käpälämäestä meille muuttanut Leevi-kissa sopeutui uuteen kotiinsa paremmin kuin hyvin. Ensimmäisinä öinä hän sai nukkua sängyssä uusien tuttavuuksien vieressä, mutta päädyttiin pitämään kissa pois makuuhuoneesta monien hellyydenkipeyskohtauksien, toisin sanoen herätyksien takia. Nyt hän on vallannut sohvan selkänojan itselleen, jossa voi pötkötellä ja nukkua suurimman osan päivästä. Tänä päivänä Leevi on terve, seurallinen ja
Tässä olisi muutama kuva Sissi-kisusta, joka muutti meille Oripäähän keväällä 2016 sekä tarinaa Sissin ekasta vuodesta. ”Aluksi jouduin asumaan pesuhuoneessa yöt ja päivän, iltaisin sain olla vapaana ja kyllä se olikin kivaa. Sitten kun mun uusi paras kaverini Kamu-koira hyväksyi mut, niin sain ollakin vapaana koko ajan. Keväällä mut päästettiin jo oikeen ulos tutkimaan, mikä