Kuura

Siro, lumenvalkoinen naaraskissa Kuura oli etsinyt Käpälämäessä uutta kotia jo lähes kahdeksan kuukautta – hän olikin löytöeläinkodin pitkäaikaisin asukki. Häkissään aristelevasta kissasta oli tullut kyselyjä, mutta kukaan ei ollut häntä vielä päätynyt adoptoimaan.

Luin Seutu-Sanomista jutun jossa oli jossa oli Kuurasta kuva. Kuvassa hän kutsui minua hakemaan tai ainakin katsomaan häntä ❤ Se oli RAKKAUTTA ensi silmäyksellä, ei ajatustakaan etteikö Kuura meille tulisi!

Ensimmäinen viikko oltiin yläkerrassa kaapin takana, johon ruoka- ja juomapalvelu pelasi. Sitten iski uteliaisuus ja Kuura lähti liikkeelle, alakerrassa tuli vastaan pelottava koira, jonka vuoksi oli pakko hakea uusi piilopaikka. Pyykkikoneen takana hän piileskeli viikon lisää, josta pikkuhiljaa on totutellut toisiin eläjiin kodissani. Kissa joka täällä oli ennen minua on ihan kaveri ja kyllä tuo koirakin jo, mutta ihmiset ovat vielä vähän pelottavia. Edistystä tapahtuu, päivä kerrallaan. ❤

― Jaana

Kuura vielä Käpälämäessä ollessaan. © Maarit Auranen